TIEDEUUTISIA: Kissan ja ihmisen virtsarakon kiputilasta uutta tietoa

Interstitielli kystiitti aiheuttaa ihmisille ja kissoille kovaa virtsarakon kipua. Syytä sairaudelle ei tiedetä, ja se on hyvin vaikea diagnosoida.

Interstitielli kystiitti on selittämätön eli idiopaattinen sairaus, joka aiheuttaa toistuvaa ja lujaa kipua. Ihmisillä sairaus oirehtii muun muassa yhdyntäkipuina, voimakkaana ala-vatsasärkynä ja jatkuvana virtsaamistarpeena. Kissoilla tilaa kutsutaan idiopaattiseksi kystiitiksi, ja se oirehtii esimerkiksi yleisenä levottomuutena, epätoivottavana virtsaamisena tai jatkuvana virtsaamisen yrityksenä.

Koska interstitiellin kystiitin syistä ei ole ollut tietoa, myös sen diagnostiikka on hankalaa. Käytännössä taudin toteaminen tapahtuu sulkemalla pois muut mahdolliset aiheuttajat kuten virtsatieinfektiot. Hoitona on niin ihmisillä kuin kissoillakin käytetty oireiden mukaan muun muassa kipulääkkeitä, ruokavalion muutoksia, stressin poistoa ja liikuntaa.

Nyt taudin taustoista on saatu lisätietoa. Yhdysvaltalaiset tutkijat löysivät taudista kärsivien ihmis- ja kissapotilaiden verestä kemikaalin, joka paitsi auttaa taudin diagnosoinnissa, saattaa myös toimia johtolankana taudin todellisiin aiheuttajiin. Tutkimus julkaistiin kesäkuussa Analyst-lehdessä, ja sitä johti kliinisen eläinlääketieteen professori Tony Buffington.

Tutkijat vertailivat terveiden, interstitielli kystiitti -diagnoosin saaneiden sekä muista urologisista taudeista kärsivien ihmisten ja kissojen verta. Veren niin kutsuttu molekyyliprofiili määritettiin infrapunamikrospektrokopialla, jolla voidaan selvittää haluttujen aineiden määrää näytteessä. Interstitiellistä kystiitistä kärsivien verestä löytyi selvästi enemmän tryptofaania ja kynureniinia kuin muiden ryhmien verestä. Tulos oli sama ihmisillä ja kissoilla.

Tryptofaani on normaali, ravinnosta saatava aminohappo, jota elimistössä käytetään muun muassa eräiden hormonien ja hermovälittäjäaineiden valmistamiseen. Kun tryptofaani hajoaa elimistössä, siitä valmistetaan normaalisti jonkin verran kynureniinia. Tämän aineenvaihduntaketjun on huomattu olevan yhteydessä moniin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin, masennukseen ja Huntingtonin tautiin.

Kynureniinin suurentunut määrä interstitielliä kystiittiä sairastavien veressä kertoo ehkä siitä, että osa hormoneista tai hermovälittäjäaineista jää valmistamatta. Lisäksi kynureniinin kiihtyneen valmistamisen on todettu liittyvän elimistön immuunivasteen aktivaatioon.

Ihmisillä interstitielliä kystiittiä esiintyy erityisen paljon muun muassa Sjögrenin syndroomasta, eräästä autoimmuunisairaudesta kärsivillä henkilöillä. Tony Buffington kollegoineen uskookin, että interstitiellin kystiitin takana ovat samanlaiset tekijät kuin muutamassa muussa toistaiseksi huonosti tunnetussa sairaudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi fibromyalgia ja ärtyneen suolen oireyhtymä, joiden taustalla saattaa olla autoimmuunisia tekijöitä. Yksi mahdollinen aiheuttaja näille sairauksille ovat sikiön kohdussa kokemat epigeneettiset eli geenien aktiivisuutta säätelevät dna:n kemialliset muutokset.

Professori Buffington toivoo, että tuoreet tutkimustulokset auttavat tutkijoita löytämään uusia hoitoja interstitielliin kystiittiin jo lähitulevaisuudessa. Kissa- ja ihmistutkijat tekevät kiinteää yhteistyötä taudin voittamiseksi.

© Tiina Raevaara